Pelottavinta, mitä olen koskaan tehnyt, oli tulla yksin kotiin sairaalasta vastasyntyneen vauvan kanssa. Vauvalla oli ongelmia syömisessä, ja minä istuin yöt valveilla pumppaamassa, syöttämässä, steriloimassa ja hyssyttämässä. Väsymys itketti, hormonit itkettivät, yksinäisyys itketti. Vauva huusi ja huutaa edelleen niin paljon, että häntä voi virallisesti nimittää koliikkivauvaksi.
Vauvan syöminen on parantunut, ja olen hakenut ja saanut apua kaikista mahdollisista paikoista, mm. perhetyöstä, kotityöstä ja ensi- ja turvakodeilta, imetyspolilta, neuvolasta ja vyöhyketerapeutilta. Tiedän, että itsellisten on yleensä vielä keskimääräistä vaikeampaa turvautua apuun, koska "itsepä olen itseni tähän tilanteeseen laittanut". Minua ei hävetä yhtään. Ajattelen ennemminkin niin päin, että nythän olen osallistunut synnytystalkoisiin, totta kai minulle kuuluu kaikki se yhteiskunnan apu ja tuki, joka kaikille muillekin kuuluu. Ei ole kenenkään etu, jos vanhempi hajoaa täysin.
Meillä on siis juuri nyt pääasiassa ihan kauhean rankkaa, ja sitten välillä ihania hetkiä. En voi kuvitella elämääni ilman Pientä enää mitenkään. Tämä on vain vaihe, tämä tulee helpottamaan kyllä, ja me kuulumme yhteen. Tästä selvitään.
Sitten heti kun aivosumu hellittää, aion tutustua seuraaviin asioihin:
 |
| Alonement-podcast |
 |
| Bloom with Janelle -podcastin jakso 29.8, jossa haastatellaan itsellistä äitiä |
 |
| Upouusi kirja, jonka tilasin. |
Voimia sinne! Siinä olet oikeassa, että joskus se helpottaa. Se ei välttämättä aina tunnu siltä ja sitä voi joinakin hetkinä olla vaikea muistaa mutta joskus se on ohi. Mä kävin aika syvissä vesissä vauva-aikana itkuisuuden vuoksi kun jaksaminen ei vain meinannut riittää. Mutta siitä selvisi ja nyt parivuotiaan lapsen kanssa elämä on jo hyvin erilaista. Hienoa kuulla, että saat apua, se on tärkeää.
VastaaPoistaKiitos! Tämä oli hyvä lukea nyt unettoman yön jälkeen, kun Pieni mönkii edelleen vatsavaivaisena sylissä kykenemättä nukahtamaan. Tämä vaihe loppuu joskus ja tästä jää henkiin.
PoistaIhana kuulla teistä! Toivottavasti jaksat aina välillä kirjoittaa tänne kuulumisia, olette mielessä <3 On ollut hienoa lukea sinun ja teidän elämästä. Voimia!
VastaaPoistaKiitos <3! Yritän päivittää jollain tahdilla jatkossakin.
Poista