Takana on nyt kaksi viikkoa varsinaista lomaa, ja alan palautua vähitellen itsekseni. Kevät oli rankka sekä töissä että yksityiselämässä. Ehdin jo miettiä lääkäriin hakeutumista, kun mikään ei oikein innostanut eikä huvittanut ja olin koko ajan väsynyt lomasta huolimatta. Tänään aamulla heräsin kuitenkin pitkästä aikaa pirteänä ja lähdin pyörälenkille. Kuten jo aiemmin mietinkin, sporttisuudessa on selvästi jotain kuumaa. Tunnin lenkin aikana KOLME vastaan urheillutta miestä vilkuili selvästi suuntaani. (Tarkistin, vetskari oli kiinni.) Taidankin alkaa kulkea jumppavetimissä tästä eteenpäin joka paikkaan.
Innostuin leipomaankin, pullat ovat uunissa. Illalla sisko tulee kylään katsomaan jalkapalloa, laitan sille pullan suuhun ettei huuda liian kovaa.
Tänään elämä on ihan kauhean mukavaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti