Kummallisesta hierojareaktiostani tajusin ensinnäkin sen, ettei kukaan ole koskenut minuun puoleen vuoteen. Sitten tajusin, että viime vuodet olen ostanut ihmisille häälahjoja, raskauslahjoja, synnytyslahjoja, nimiäislahjoja ja sitten pienille ihmisille pieniä synttärilahjoja. En ole muistanut juhlia enkä hemmotella itseäni ollenkaan, eikä kukaan järjestä juhlia, lahjoja ja hemmottelua yksineläjälle, vaan se pitää tehdä ihan itse. Ja se todellakin pitää tehdä. Otin opikseni.
Jos pitäisin synttärit, ehtisiköhän kukaan tulla? Järjestääköhän kukaan syntymäpäiviä itselleen kolmen- ja neljänkympin välissä? Onko synttäreiden viettäminen aikuisena kuitenkin vähän lapsellista? Keksisinkö jonkun muun teeman? Vaikkapa:
- Katsokaa, tässä on MUN napa -nudistibileet
- Sori, mun luona on vähän tämmösiä nää illanvietot aina, täällä on pakko mennä MUN ehdoilla kaikki, ainakin siihen asti kunnes musta tulee vähän vanhempi ja mut voi viedä hoitoon -antikliimaksibileet
- Huudatetaan Spotifytä täysillä, erityisesti klo 20-21, lauletaan ja hypitään sohvalla, koska ketään ei tarvitse luonani nukuttaa siihen aikaan -karkelot
- Hormonilaastarit pyllyyn, papiljotit päähän ja fuusiojazzia kajareihin -matinea
- Kattokaa, ei yhtään suonikohjuja -elämystapahtuma
- Kukaan ei saa mennä nukkumaan ennen kello 22.15 -festivaali
- Ostin pari pulloa tämmöstä oikein laadukasta viiniä... ai niin, te ette voikaan kukaan juoda, no ehkä mä selviän (ylihuomiseksi) -pippalot
Lahjaksi toivoisin erilaisia hemmotteluhoitoja, ruokakoreja, kotisiivouspalvelua ja ehkäpä myös lahjakortin escort-palvelulla johonkin kivaan ravintolaan.
Tervetuloa!
Tuo on niin tutun kuuloista. Paljon tulee ostettua lahjoja muille ja juhlittua heitä. Kuka muistaa sinkkua? Sinkkukin tarvitsee synttärinsä, häntä kannattaa juhlia. Ajatella, jos joku joskus järjestäisi ne yllätyksenä - sitä odotellessa. :)
VastaaPoistaItsensä hemmottelu on tärkeää. <3 Kelpaisi tosin toisenkin antama hemmoittelu.
Ps. Kiitos kutsusta! :)
Totta, itsensä hemmottelu on kai aika laiha lohtu, jos kukaan muu ei koskaan hemmottele.
PoistaItse järjestin 40-vuotissynttärit, erittäin onnistunut tapahtuma. Sain kerrankin olla keskipisteenä. Kaikilla oli hauskaa, ja paljon sain eri "hoitoja" lahjaksi.
VastaaPoistaHyvähyvä! Lisää näitä tarinoita!
PoistaMinä järjestin itse 3-kymppiset, mutta 4-kymppiset uskon tulevan kumppanini järjestävän. Tosin hän ei vielä tiedä tätä, eikä edes että tulee olemaan kumppanini. :) Eli kriteerilistalle myös menee: järjestää tulevat synttärini, yllättää. :)
PoistaLisään tämän vaatimuksen deittiprofiiliini välittömästi.
PoistaSopii, että lisäät. Mutta ihan omallenikin (ei tosin ole missään minkäänlaista deittiprofiilia itselläni) ajattelin lisätä. Onhan tuo niin oleellinen.
PoistaPuoli vuotta... *pffft* Amatöörien puuhastelua....
VastaaPoista:D Millä ajalla pääsisi ammattilaissarjaan?
PoistaNo jaa... Sanoisin, että vuosi on hyvä alku ammattilaisen uralle. Ja mitä pitempään menee, niin sen ammattilaisemmaksi tulee. Mutta superraskaiden ammattilaisten sarjaan tarvitaan jo vähintään yli 10 vuoden kokemus.
PoistaNo sitten olen kyllä ollut ammattilainenkin jo jossain vaiheessa, mutta taantunut sitten takaisin harrastelijatasolle. Jos ei muuten koske keneenkään vuoteen tai vaikka kymmeneen vuoteen, missä silloin on ammattilainen? Miten sen voisi nimetä? Kiitos linkeistä!
PoistaHmm... Siinäpä vasta hyvä kysymys, kun ei tule mieleen mitään sopivaa.
PoistaMä olen lähes joka vuosi järjestänyt jonkinlaiset synttärit, välillä isommalle, välillä pienemmälle porukalle. Tänä vuonna taas vähän isommat, kun tulee 35 täyteen. Ja järjestän juuri siitä syystä, että ei ole noita hää-, raskaus- ynnä muu -juhlia ollut, ja koska mustakin on kiva saada lahjoja ja olla välillä huomion keskipisteenä. Päätarkoitus on kuitenkin nähdä ystäviä ja pitää hauskaa, mutta se on kiva siinä sivussa. Olen järjestänyt myös keittiön avajaisbileet (rempan jälkeen) ja ajattelin pitää myös vessan avajaiset, sitten jos joskus senkin saan tehtyä :D Niin että sen kun annat mennä vaan, minkä tahansa tekosyyn bileille keksitkään!
VastaaPoistaMietin just et kuka pitäis polttarit sinkulle. Olin just järkkäämässä kaverille polttareita ja ne oli niin kivat et olispa ihana joskus itsekin saada omat ylläripolttarit. Ainoo et en tiedä menenkö koskaan naimisiin.
VastaaPoistaJuuri näin! Kaikki me tarvitaan kivoja ylläreitä.
PoistaMä taidan olla tosi epäsosiaalinen, mutta mä en hirveästi ole ollut muiden pippaloissa mukana enkä siis ostellut lahjojakaan. Meillä tosin oli yhdessä vaiheessa töissä kauhea lahjomisbuumi, jota aloin ääneen protestoida, kun se meni multa yli. Sanouduin siitä selväsanaisesti irti ja siirryin "mä annan kortin"-linjalle. Meni pari kuukautta ja pari lahjaa, kun muutkin alkoivat protestoida lahjakäytäntöä, joka sitten haudattiinkin.
VastaaPoistaSamoin lähipiirissäni oli aivan ihmeellinen polttarihärdelli, jolloin melkein kaikki oksensivat polttari-sanan kuullessaan. Niin överisti polttareita vietettiin ja järjestettiin. En siis käynyt polttareissa, eikä se johtunut sinkkuudesta (itse asiassa seurustelin silloin), vaan överitasosta. Muut sitten alkoivat mulle kahden kesken paljastaa, etteivät jaksaisi mennä polttareihin, eivätkä jaksaisi järjestää polttareita, eikä olisi varaa polttareihin, mutta kun on pakko. Pakko johtui siitä, että "sitten mullekin järjestetään polttarit ja sinne tulee nämä tyypit". Tilannetta oli samanaikaisesti kauheaa ja huvittavaa seurata sivusta. Sanoin silloin, etten ikinä halua polttareita (tai sitten järjestän ne itse 1-3 parhaalle ystävälle). Koskaan en päätöstäni katunut.
Nelikymppiset saattaisin ehkä järjestää suvulle esim. grillibileinä (ok, täytyisi siirtää puolella vuodella) tai vaikka jonain keilaus-häppeninkinä. Ideana olisi tarjota joillekin ihmisille mahdollisuus tavata esim. 20 vuoden jälkeen uudelleen. Olen siis uusperheestä ja sukuni ovat laajalle, ulkomaillekin, levinneet. En kyllä edes niin paljon pidä keskipisteenä olosta ja jostain syystä saan aina erityisen epäsopivia lahjojakin (tästä olisi kiva keskustella!), joten motiivi olisi muualla.
Mitä hierontoihin ja muihin tulee, niitä kannattaa kyllä itselleen hankkia niin paljon kuin sielu (tai budjetti) sietää. Nim. huomenna jalkahoitoon ja viiden päivän päästä hierontaan...
Jäi vähän kiinnostamaan nyt noi sun epäsopivat lahjat :).
PoistaMusta tuntuu, että omissa porukoissa on jotenkin lähtenyt vakavasti lapasesta tää juhliminen yleensäkin, kuulin, että yksi tuttu sai juuri kavereiltaan 30-vuotislahjaksi ulkomaanmatkan. (Ja siis ei ihan mihinkään Tallinnaan.)
Mitä muhun tulee, en ole vieläkään oppinut budjetoimaan itseni hoitamiseen. En oikein tiedä, mistä sen rahan nipistäisi. Jonkun hierontalahjakortin tmv. voisi pyytää vaikka vanhemmilta joululahjaksi (muiden kanssa en vaihda lahjoja), mutta joulun tullen mulla on aina jotain välttämätöntä tarvetta, vaikkapa joku hajonnut kodinkone, ja joudun sitten pyytämään jotain tylsää ja käytännöllistä.
Harmittaa, että synttärit jäävät tänä vuonna varmaan juhlimatta aikatauluhankaluuksien takia. Ystäväpiirissä on muuttobuumi, muuttoja riittää nyt melkein joka viikonlopulle. Se, että mun merkkipäivä tulee taas ohitetuksi toisten ihmisten iloisten perhetapahtumien vuoksi herättää mussa vielä tällä hetkellä niin epäkypsiä ajatuksia, etten kykene kirjoittamaan aiheesta mitään.