Kävelylenkin päätteeksi kaveri pistäytyi kaupassa ja minä työnsin sen aikaa hänen nukkuvaa vauvaansa vaunuissa korttelin ympäri. Vastaan tuli nainen, jolla oli vaunuissa vauva ja toisessa kädessä taapero. Olin varma, että hän näki minusta heti, ettei lapsi ole minun. Olin aivan varma, että se loisti minusta kadun toiseen päähän saakka.
Että minä en ole kenenkään äiti.
Ettei kukaan ole koskaan sanonut minua äidiksi.
Ettei kukaan ehkä koskaan tule sanomaan minua äidiksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti