Miksi minä olen sinkku –kootut selitykset osa 2/5. Kadonneiden kavereiden mysteeri.

Niin, mihin kaverit katosivat? Yksi imettää intensiivisesti, toinen muutti miehen työn perässä ulkomaille, kolmannella on useampi villi taapero kiipeilemässä verhoissa. Muutamalla on kiireinen työ ja parisuhteen säilymisen edellytys on se, että viettää minimaalisen vapaa-aikansa puolison kanssa suhdetta hoitaen. Monia kavereita on myös jäänyt matkan varrelle jo aiemmin muuttojen myötä ja lisäksi ero kutisti aikoinaan sosiaalisia piirejä huomattavasti.

Olen jo aiemminkin sivunnut blogissa yksin lähtemisen vaikeutta. Kuten Vaaranen sanoo, yksinäisyys tuottaa lisää yksinäisyyttä. Kun minulla olisi viikonloppuna aikaa ja mahdollisuus lähteä jonnekin, missä voisi tavata potentiaalisen kumppanin, huomaan yhä useammin valitsevani sittenkin koti-illan. Urhea on se, josta jatkuvasti yksin joukossa oleminen ei tunnu ikävältä. Suomessa ei ole tapana mennä juttelemaan vieraille ihmisille, ja yleensä yksin liikkelle lähteneen sosiaalinen saldo on päivän päätteeksi yhtä pyöreä nolla kuin kotiin jääneen. Yksin baariin lähteminen tuntuu nyt jo aivan mahdottomalta ajatukselta.

Seuraavaksi kerronkin sitten, mikä minussa on vialla.