Elina Tanskanen kehottaa lopettamaan sinkkujen neuvomisen, ja minä nyökkäilen. "Ihmisyydestä puhutaan harvoin niin mekaanisesti ja vähättelevästi kuin silloin, kun joukkoäly ratkaisee kumppania kaipaavan väestönosan ongelmia."
Ja sitten ihan jotain muuta: Bo Burnham runoilee lutkista. Voi Bo, olet ihana. Tähän perään voisi raapustella viiltävän analyysin kaikesta siitä, mistä tässä onkaan kysymys, mutta en halua pilata tätä suurenmoista taideteosta.
Myös Anna Perho kirjoitti aiheesta hyvän ja napakan kolumnin tänään ilmestyneeseen Me Naiset -lehteen.
VastaaPoistaHei! Kiitos vinkistä! Vähän hävettää kysyä, kun olen jo päättänyt alkaa maksaa mediakulutuksestani, jotta voisin saada laatua, mutta löytyisköhän tätä netistä jo?
PoistaEn tiedä onko kyseessä tämä, mutta tällaisen löysin :)
VastaaPoistahttp://www.menaiset.fi/artikkeli/ajankohtaista/kolumnit/nainen-etko-voisi-tyytya-ihmissuhdeloton-varanumeroon
Kiitos! Onpa hyvä kolumni!
PoistaMoi pitkästä aikaa! Ai vitsi, miten samaistun noihin Elina Tanskasen ja Anna Perhon kolumneihin. En muista kerroinko, mutta mulle ehdotettiin mm. pyörätuolia käyttävän miehen etsintää, jotta mies suuremmalla todennäköisyydellä sitoutuisi minuun. Nyt nämä neuvojat ovat kuitenkin joutuneet syömään sanansa, ja yhtäkkiä MULLA on se kaikkien kadehtima parisuhde. Vieläkin tuntuu vähän epätodelliselta. "Ikisinkun" identiteetti ei kuitenkaan helposti katoa, ja tunnen vieläkin, että olen joten huijaamalla saanut näin hyvän parisuhteen. Mutta, kuten kaverini sanoi, "sinkuilla ei ole rima liian korkealla, monilla muilla se on vaan liian alhaalla".
VastaaPoistaNo mutta hei! Toi pyörätuolijuttu on kyllä ehkä kauheinta mitä olen kuullut! Kuinka halventavaa! Onneksi sentään kaikille tasapuolisesti, jos tosta nyt jotain hyvää pitäisi sanoa.
PoistaJännä kyllä miten sen sinkun leima jää itseen. Toi sun tilanne on inspiroiva :). Mulle käy myös noin tai sitten olen onnellinen ihan itsekseni. Mihinkään puolivillaiseen tyytyminen ei kertakaikkiaan käy missään olosuhteissa.