Suomalaisten lisääntymispuuhat: Väestöliiton perhebarometri 2017

Väestöliiton perhebarometri julkaistiin 12.12.2017. 123-sivuinen barometri selvittää lastensaantiin vaikuttavia tekijöitä Suomessa. Sen ovat laatineet Anna Rotkirch, Kristiina Tammisalo, Anneli Miettinen ja Venla Berg. Barometrin otsikko on Miksi vanhemmuutta lykätään? Nuorten aikuisten näkemyksiä lastensaannista.

Lapsia syntyy entistä vähemmän, ja se pohdituttaa sekä tutkijoita että poliitikkoja. Lisääntymisen väheneminen on monimutkainen asia, mutta aiheesta voisi barometrin perusteella nostaa esiin mm. seuraavia seikkoja:

• Ihmiset haluavat, että heillä on turvattu elämäntilanne, kun he saavat lapsia. Koulut pitää olla käytynä ja tulojen pitää olla riittävät ja säännölliset. Lapsille halutaan tarjota mahdollisimman hyvä lapsuus, mutta toisaalta hyvän lapsuuden edellytysten rima nousee koko ajan korkeammalle. Vanhemmat haluavat varmistaa voivansa päästä riittävän hyvään asemaan työelämässä ennen kuin rohkenevat ryhtyä lastentekoon. Kyseessä voi olla sosiaalisen statuksen tavoittelu, mutta myös tarve taata omalle lapselle mahdollisimman hyvä elämä. Tutkijat huomauttavat, että monet nuorista aikuisista ovat itse kokeneet lapsina 90-luvun laman ja sen seuraukset, millä lienee vaikutusta siihen, että omalle lapselle halutaan parempaa.

• Perheellistyminen nähdään tylsänä tai pelottavana. Se koetaan omien tavoitteiden vastaiseksi. Perhe-elämä esitetään mediassa ankeana ja pelottavana kuiluna, jonne tipahtaessaan ihminen kadottaa itsensä ja oman elämänsä, eikä paluuta enää ole. Ihmisillä on henkilökohtaisia toiveita ja tavoitteita, jotka eivät sovi yhteen sen mielikuvan kanssa, joka perhe-elämästä vallitsee.

• Ihmisillä on heikko tietous siitä, että hedelmällisyys on rajallista.

• (Sisältää hetero-oletuksen.) Miesten ja naisten ajatukset siitä, mitä vanhemmuus tarkoittaa, ovat kovin erilaisia. Naiset ovat realistisesti tietoisia siitä, että lapsen saaminen on suuri riski urakehitykselle ja tarkoittaa omien kiinnostuksenkohteiden siirtämistä syrjään. Miehet puolestaan ovat tietoisia siitä, että heidän tulee tarjota naisille tukea lastenhoitamistehtävissä ja lakata tekemästä ylitöitä, mutta heidän ei kuitenkaan tarvitse ottaa yhtä suurta vastuuta vanhemmuudesta henkilökohtaisesti. Jaettu vanhemmuus on edelleen kaukana todellisuudesta, ja vanhemmuuden kustannukset lankeavat useimmiten naisten maksettaviksi. Lapsia saaneet miehet tienaavat lapsettomia miehiä enemmän, lapsia saaneet naiset lapsettomia naisia vähemmän, tässä tosin on variaatiota lapsensaanti-iän ja koulutuksen suhteen.

• Perheellistyminen nähdään kaavamaisena suorittamisena, jonka moni kokee itselleen vieraaksi. Perheiden muodot ovat myös kaavamaisia, ja tuntuvat monista oudoilta.

• Vapaaehtoinen lapsettomuus tai yhden lapsen perhe ovat edelleen stigmatisoituja ja kaukana nuorten ihanteista. Vaikuttaa siltä, että sateenkaariperheet on helpompi hyväksyä, kuin lapsettomat tai yhden lapsen perheet.

• Kumppanin löytämisen vaikeus on edelleen merkittävä syy lapsenteon lykkäämiseen tai lapsettomuuteen.

Tai kuten eräs lehti lööpissään tämän asian eilen kauniisti tiivisti:

Että up yours vaan, itsekkäät paskiaiset.

Lähde:
Rotkirch, A., Tammisalo, K., Keinänen, E., Miettinen, A. & Berg, V. (2017). Miksi vanhemmuutta lykätään? Nuorten aikuisten näkemyksiä lastensaannista. Väestöliiton perhebarometri. Väestöliitto.