sunnuntai 16. helmikuuta 2020

Miehistä ja naisista

Miehet eivät nyt kuulemma tee lapsia, koska naiset vievät ne sitten heiltä pois. Aineistona on Me Naisten verkkokysely, joka ei tietenkään täytä alkeellisimpiakaan tieteellisen tutkimuksen kriteerejä, mutta väliäkös tuolla, kunhan saadaan paljon klikkejä ja isoja tunteita.

Äiti riistää lapsen kuitenkin itselleen ja vaatii hirvittävän suuria elatusmaksuja.

Näin lainaa Ilta-Sanomat verkkokyselyyn vastannutta miestä, ja kaivaa sitten totutusti esiin Väestöliiton Heli Vaarasen kommentoimaan miesten ahdinkoa. Vaaranen toteaa pelot tosiksi, mutta ehdottaa, ettei lastentekoon kuitenkaan noin nyrkkisääntönä ryhdyttäisi sellaisen ihmisen kanssa, johon ei luoteta.

HS:ssä vaativan erityistason psykoterapeutti, kliininen seksologi, pariterapeutti ja kolmen pojan äiti Heidi Valasti kirjoittaa, että pelkkä naisten olemassaolo lähestulkoon kastroi miehet. Ensin miehen pilaa yksinhuoltajaäiti, sitten päiväkodin täti, seuraavaksi opettaja ja viimeisen kuoliniskun kehittyvälle mieheydelle antaa vielä kontrolloiva tyttöystävä. Että eipä ihme, jos ei stondaa, toteaa Valasti. "Jos olisin itse mies tällä taustalla, minäkin sanoisin ei siittiöiden jalostamiseksi vauvaksi" (sic). Eihän se sitten niin kovin mielenkiintoista ole, jos joku tutkija yrittää huomauttaa, että olisi tärkeää pitäytyä tutkimusnäyttöön perustuvissa johtopäätöksissä.

Kun television perheterapiaohjelmassa saadaan sovittua, että kuuden lapsen isä hoitaa puolta lapsistaan tunnin viikossa, pitääkö olla huolissaan miehen kyvystä kantaa vastuuta perheestään vai onko vika kuitenkin naisen? Olisiko kyseessä mahdollisesti Valastin tarkoittama paha nainen, jonka tapa olla maailmassa siinä kuuden lapsen arjen pyörittämisen ohessa estää miestä olemasta vastuullinen aikuinen ja isä lapsilleen? Kaduttaako miestä nyt, kun antoi siittiöidensä jalostua vauvoiksi?

Kun kävin noin kahdeksan vuotta sitten ensimmäisen kerran hedelmöityshoitoklinikalla keskustelemassa mahdollisuudesta ryhtyä kumppanin puutteessa yksin vanhemmaksi, hoitaja rohkaisi minua sanomalla, ettei yksinhuoltajuus välttämättä eroa kovin paljoa vanhemmuudesta heteroparisuhteessa. Hän kehotti muistamaan, ettei miehen apuun voi kuitenkaan koskaan luottaa, ja mies voi myös aina lähteä kävelemään ja valita vapauden perheensä sijaan.

Naisten keskusteluissa tarinat poissaolevista miehistä ovat niin tuttuja, että ne ovat jopa oletusarvoisia. Naiset vastaavat edelleen suurelta osin kotitöistä ja väsyvät. Monet eronneet naiset puhuvat siitä, ettei mies kasvanut parisuhteen aikanakaan koskaan sillä tavalla aikuiseksi, että olisi osallistunut täysipainoisesti perheen ja kodin hoitamiseen. Että ero on ollut naiselle lopulta jopa helpotus, kun ei ole tarvinnut enää jatkuvasti surra toisen piittaamatonta suhtautumista. On paljon tarinoita ex-miehistä, jotka kokevat naisen riistäneen heiltä perheen, vaikka ovat itse kuitanneet vuosien ajan puolison keskusteluyritykset uupumuksestaan nalkuttamisena. On tarinoita surullisista lapsista, joiden isä ei koskaan ehdikään tulla sovittuihin tapaamisiin.

Miten miesten pelko siitä, että naiset vievät lapset suhteutuu naisten ikiaikaiseen pelkoon siitä, että mies jättää oman osansa hoitamatta tai lähtee lätkimään? Jos vertailtaisiin esimerkiksi niiden perheiden määrää, joissa äiti yrittää saada isää osallistumaan lapsensa elämään niiden perheiden määrään, joissa äiti estää isää tapaamasta lastaan, miltä tulos näyttäisi?

Palataan alkuun ja Vaaraseen. Mielestäni ehdotus siitä, ettei lapsia tehtäisi ihmisten kanssa, joihin ei luoteta, on hyvä. Jotain on jo pielessä, jos ei voi alun perinkään luottaa siihen, että toinen osallistuu tasavertaisesti kodin ja perheen hoitamiseen, tai ettei toinen vie lapsia pois.

Konservatiivisuuden nousu näkyy valitettavasti koventuneena sukupuolipuheena, ja tällä hetkellä erityisesti misogyniana ja miesten uhriuttamisena, josta käytän sanaa pakkovässyköittäminen. Ei ole mitään erityistä syytä, miksi mies ei kykenisi aivan vastaavan tasoiseen aikuisuuteen kuin nainenkin, enkä ihmettele yhtään, että monia miehiä loukkaa se, että heistä puhutaan kuin he olisivat avuttomia idiootteja.

Asiantuntijoilta ja ainakin laadukkaimmilta medioilta toivoisi, ettei sukupuolten epäluottamusta toisiaan kohtaan lietsottaisi. Suurin osa naisista haluaa myös erotilanteessa taata lapselleen hyvän suhteen isäänsä, jos se vain on lapsen kehityksen kannalta turvallista. Ja useimmat miehet ovat aivan täysivaltaisia aikuisia ihmisiä, vaikkei se kotitöiden jako nyt ihan vielä onnistukaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti