Seuraan paljon parisuhteetonta elämää ja itsellistä äitiyttä käsittelevää somea. Olen huomannut, että monet parisuhteetta elävät ja/tai itselliset naiset pohtivat jossain kohtaa omaa prosessiaan Disney-elokuvien vaikutusta elämäänsä. Moni on kiinnittänyt huomiota siihen, kuinka meidät on aivan pikkutytöistä aivopesty ajattelemaan, että onnellisen tarinan loppu on aina sellainen, jossa prinsessa pääsee naimisiin prinssin kanssa, ja sitten he elävät onnellisina elämänsä loppuun asti, sen pituinen se. Mitä tahansa esteitä ja vaikeuksia päähenkilö siis tiellään kohtaakaan, ne ratkeavat lopulta aina sillä, että hän ryhtyy parisuhteeseen.
Ihmisen aivot nauttivat kaavoista ja toistosta, ja romanttiset komediat, chick flickit, chick litit, ja toki muutkin kulttuurituotteet tyydyttävät tarpeen nähdä sama turvallinen tarina uudestaan ja uudestaan. Ja niin me sitten kasvamme siihen, että onni on parisuhde. Ja sitten jos se tarina ei tapahdukaan meille, me ja ympäristömme kriisiydymme valtavasti. Ei ole mitään mallia siitä, kuinka hienoa ja mahtavaa elämä voisi olla myös sen satujen perhe- ja parisuhdekuvion ulkopuolella. Kukaan ei oikein tiedä, miten sitten ollaan onnellisia, jos pariutumista ei tapahdukaan.
Kolmen kuukauden vanhemmuuden jälkeen olen tietenkin vielä täynnä hyviä ja yleviä kasvatusperiaatteita, ja tämä on yksi niistä: Aion oman tyttäreni kanssa kiinnittää erityistä huomiota siihen, että tarjoan parisuhdenormatiivisuuden lisäksi myös muunlaisia näkemyksiä onnellisesta elämästä. Jos se Disneyn prinsessa onkin tosi onnellinen saatuaan sormuksen sormeensa, voidaan miettiä sitten vaikka yhdessä, että jollekin toiselle prinsessalle joku muu asia olisi voinut olla onni. Ehkäpä hän olisikin halunnut mielummin vaikka tiedenaiseksi tai matkustaa maailman ympäri tai kasvattaa lampaita, eikä ollut ollenkaan kiinnostunut naimisiinmenosta. Koitan toki itsekin olla esimerkkinä siitä, että elämä voi olla hienoa myös ilman parisuhdetta, sillä rehellisesti sanottuna en usko enää koskaan sellaiseen päätyväni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti