sunnuntai 17. lokakuuta 2021

Keskusteluja tyttäreni kanssa

Lauletaan laulukirjasta:

Prinsessa Ruusu linnassa on pahan noidan pauloissa. Voi prinsessa-poloa!

Ruusunen nukkuu vuossadan, vaan onneksi prinssi uljas avun tuo, avun tuo, avun tuo!

Tiedäthän, Pieni, että vain saduissa asiat ovat niin kurjasti, että prinsessaa ei voi pelastaa kuin prinssi. Oikeasti se prinsessa voisi kyllä keksiä itsekin keinon päästä sieltä noidan pauloista pois. Tai ensin sen tietenkin kannattaisi soittaa äidille, koska äitihän auttaa aina. Sitten se voisi kyllä yrittää ratkaista tilanteen ihan itsekin. Onhan se tietysti tosi kivasti tehty, että prinssi auttaa, mutta ei sitä kannata jäädä sadaksi vuodeksi odottelemaan, menee koko elämä hukkaan. Se prinsessa voisi vaikka kavuta ikkunasta pihalle ja sanoa sille noidalle, että pidä kuule tunkkisi, minä en tänne jää homehtumaan, kun maailma on tuolla ulkona ja seikkailut odottavat.

Mitäs siihen sanot?


luwadlin bosman, unsplash

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti